Vappu tunturissa

Jos sukset otti pois jalasta, hienojakoinen pakkaslumi imaisi kulkijan sisuksiinsa aina kainaloita myöten. Poromiesten tarjoaman kyydin ansiosta päivän hiihtomatka oli taittunut kahdessa tunnissa. Moottorikelkan ääni vaimeni vähitellen.

Tykkylumen peittämät puut kehystivät aavan tunturimaiseman. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja sai kulkijan riisumaan hatun ja käsineet. Tällaisella ilmalla saattoi nähdä kahden- jopa kolmensadan kilometrin päähän. Tunturien huiput muodostivat horisonttiin sinisävyisen kumpareikon. Ympärillä oleva hiljaisuus tuntui erilaiselta kuin mihin kaupunkilaisen korva oli tottunut. Hiljaisuudella tuntui täällä olevan enemmän painoarvoa. Se ei ollut vain pieni hiljainen hetki kaiken kiireen ja metelin keskellä. Hiljaisuus oli ollut täällä aikojen alusta lähtien ja sitä jatkui silmänkantamattomiin.

Laaksossa olevien mökkien savupiiput kertoivat, että turistikylässä oli elämää. Savun haju toi mieleen muistoja lapsuuden kesistä ja isovanhempien rantasaunasta. Pavlovin koira luulisi pääsevänsä kohta saunaan.

Hiihtäjä kasasi suksista ja sauvoista itselleen aurinkotuolin, ja kaivoi termospullon repustaan. Kuuma kahvin ja kaakaon sekoitus höyrysi kupissa retkeläisen ladatessa piippuaan. Tuimat sauhut virkistivät mieltä. Trinidadilaista tupakkaa jota oli maustettu jamaikalaisella rommilla. Levähdystauko maailman katolla, pohjoisen puurajan tuntumassa, muodostui neljästä, aina päiväntasaajalta asti tuodusta nautintoaineesta. Mitähän täältä voisi viedä etelän miehille tuliaisiksi.

Yksinäinen silmäpari katseli tauon pitäjää. Laumastaan eksynyt poro oli tullut ihmettelemään outoa tuoksua.

Sitten tuli tuuli, ja rikkoi hiljaisuuden. Hetken kuluttua alkoi kuulua porokellon kilkatusta. Jossain lähistöllä, mutta kuitenkin näkymättömissä, pieni porolauma vaihtoi maisemaa.