Osallistuin fiMUG ry:n keskustelusivuilla keskusteluun, jossa joku piti Raamattua täysin naurettavana opuksena löydettyään Vanhan testamentin ensimmäisistä kirjoista muutaman nykyaikana absurdilta kuullostavan kohdan.

Raamattu ei ole yksiselitteinen kirja. Sitä voi tulkita aika monella tavalla. Jokainen tulkitsija tarkoituksensa mukaan.

Esimerkiksi vaikkapa :

” Älä katsele viinin hehkuvaa punaa, / älä katso sen välkettä maljassa. / Helposti se valahtaa kurkusta alas, / mutta perästäpäin se puree kuin käärme, / iskee myrkkyhampaillaan kuin kyy.” ( Sananl. 23 / 31-32)

”Älä enää juo pelkkää vettä, vaan käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin.” ( 1. Tim. 5 / 23)

” Olut sopii onnettomalle, / viini sille, jonka mieli on katkera. / Juodessaan hän unohtaa kurjuutensa / eikä mieti murheitansa.” ( Sananl. 31 / 6-7)

” Viinissä on rehentely, oluessa rettelö, / päihtyneenä hoippuva on älyä vailla.” (Sananl. 20 / 1)

Tai:

” Älä vastaa tyhmälle hänen tyhmyytensä mukaan, / ettet itse saisi tyhmän nimeä.”

( Sananl. 26 / 4)

” Vastaa tyhmälle hänen tyhmyytensä mukaan, / ettei hän kuvittelisi olevansa viisas.” ( Sananl. 26 / 5)

Siinä sitten mietitään että kumpi vai kampi. Totuuden sanoja yhtäkaikki.

Ymmärtääkseni lait ja asetukset pyritään kirjoittamaan yksiselitteisesti ymmärrettäviksi.

Jos kiinnostaa, voi käydä eduskunnan kirjastossa vilkaisemassa minkälainen määrä kirjoja on suomen itsenäisyyden aikana jouduttu kirjoittamaan, kun on pyritty saamaan jokaiselle ongelmalle ja kiistankappaleelle yksiselitteinen kirjallinen ratkaisumalli.

Jos veikkaan kahta tuhatta tziljardia sivua en varmaan erehdy paljoakaan.

Tarkoitushan on molemmissa laitoksissa suurinpiirtein sama. Pyritään tekemään ihmisten yhteiselosta mahdollisimman sopusointuista.