Toimittajamme tutustui aikaporttaaliin

Aikaporttaalia, eli ovea kuluvasta hetkestä ikuisuuden puolelle pidettiin vuosittaiseen tapaan päivän verran auki aprillipäivän kunniaksi. Aikaisemmista vuosista poiketen normaalien kiertokäyntien lisäksi jotkut jo ikuisuuden puolelle siirtyneet henkilöt vierailivat täällä aikaa mittaavien puolella.

Vieraita aikojen takaa

Sain kunnian haastatella ja toimia oppaana kun nykyajan suomeen tuli tutustumaan kaksi itsenäistymisen aikoihin suomessa vaikuttanutta taiteilijaa Sakari Topelius ja Jean Sibelius. Tapasimme Töölössä Sibeliuksen ja Topeliuksen katujen kulmassa ja teimme kävelyretken kaupungin ympäri.

Jotkut asiat eivät muutu

”Ulkoisilta puitteiltaan kaikki näyttää suurin piirtein siltä kuin Finlandiaa säveltäessäni ajattelin.” Kertoi Sibelius ”Mutta keskustelut ihmisten kanssa viittaavat siihen, että jotkut asiat eivät ole muuttuuneet sortovuosista mihinkään. Osa ongelmista on vaiettu kuoliaiksi tai vain lakaistu maton alle” Jatkoi Sibelius ”Enää tosin sortajana ei ole vieraan vallan poliittinen koneisto, vaan epätasa-arvo syntyy taloudellisten erojen ja osittain keinotekoisten yhteiskunnallisten ongelmien takia” täsmensi Topelius ”Ikuisuudesta käsin katsottuna monia tapahtumia on helppo tarkastella objektiivisesti ja ilman nopeatempoisen elämän aiheuttamaa vauhtisokeutta.” jatkoi Sibelius ”Outo ja jopa hieman huolestuttava asia on, että nykyajan suomessa puhutaan vakavissaan kirjastojen lakkauttamisista tai niiden tekemisestä maksullisiksi” jatkoi Topelius.

Ohjelmistopolitiikkaa

Kansallisteatterin kohdalla Topelius huomautti että ”Kansalliteatterin repertuaarissa pitäisi olla kaikki kansalliset merkkiteokset vakio-ohjelmistona vuosikymmenestä toiseen.” Johon Sibelius jatkoi: ”Tietyt kulttuurimme kulmakivet pitäisi olla helposti kaikkien saatavilla” johon Topelius täydensi: ”Sillä jos kadotamme oman kulttuurimme peruskivet, olemme nopeasti tuuliajolla ja suurempien ja vanhempien kulttuurien heittopussina tai puristuksissa.”

Taide on universaali kasvatusmenetelmä

”Suomi on kansakuntana nuori, eikä kansallinen identiteetti ja valtion ideaali toteudu kunnolla, mikäli oman kulttuurin tuotoksia ei pidetä arvossa.” Sanoi Sibelius ”Taiteen ja kulttuurin tehtävä on vahvistaa niitä kansamme erityisiä luonteenpiirteitä jotka tekevät meistä Suomalaisia.” Hän jatkoi. Topeliuksen mielestä ”Sisu, vilpittömyys, tasa-arvoisuus, ja tietynlainen luonnon kunnioitus ovat niitä arvoja joiden varaan suomalainen identiteetti rakentuu.” ”Maksuttomat kirjastot ja valtion tukema taide ovat koko kansallisen identiteetin elinehdot” Sanoi Sibelius ja viittasi kahvilan tv vastaanottimeen ”ilman niitä jäämme ylikansalllisen massaviihteen armoille, joka on välillä todella kaukana korkeakultuurista” jatkoi Topelius hieman järkyttyneenä ja viittasi ruudussa pyörivään fear factory ohjelmaan jossa vähäpukeinen nainen pyydysti vesisammiossa hiiriä hampaillaan.

”Mikäli kaikki kulttuurin tuottaminen alistetaan kaupallisuuden ehdoille, uusien tuulien ja taidemuotojen etsiminen ja löytäminen unohtuu ja jää taloudellisen varman päälle pelaamisen jalkoihin.” Sanoi Sibelius ja jatkoi: ”Oma kulttuuriperintö, kansallisen sivistyksen ja omanarvon tunnon elvyttäminen ja hengissä pitäminen ovat niitä asioita joita itsenäisen valtion johtajat eivät saisi koskaan unohtaa.”

Keskustelu jatkui ja jatkui kunnes Herrojen oli palattava takaisin ikuisuuteen. Taiteilijat vuoroon kehuivat ja vuoroon moittivat suomalaisen taiteen tekemisen ja kulttuuripolitiikan nykytilannetta.

Eniten herroja huolestutti se, että vaikka nykyisellään elintaso on korkea ja ihmisillä on runsaasti vapaa-aikaa, sitä ei käytetä itseä kehittäviin tai muuten rakentaviin harrastuksiin.

Kelloni mukaan vietimme aikaa yhdessä noin kaksi tuntia, mutta subjektiivisesti tuntui siltä kuin olisi viettänyt heidän seurassaan ikuisuuden.